22.7.2008

Kirjeitä kavereille


Aikuiseksi muuttuminen on kummaa. Ennen kevään juoksenteluaikoja en juuri välittänyt haistella joka kantoa ja kiveä. Tuntui, että maailma ympärilläni on täynnä mielenkiintoisia otuksia, ääniä ja tapahtumia, eikä aikani riittäisi mitenkään pusikoiden nuuhkimiseen. Hillopäivien jälkeen kirsuuni on suorastaan virrannut kaiken maailman hajut, enkä malttaisi mitenkään jättää näitä tuoksuviestejä lukematta, saati niihin vastaamatta.

Vielä talvella reippaan kävelylenkin saldo oli pari vastauskirjettä. En viitsinyt vaivautua sen suuremmin itsestäni ilmoittelemaan, mutta jokin minussa on nyt muuttunut. Saattaisin pienemmälläkin puskajuoksulla viestitellä joka korrelle. Mistä sitä merkkiainetta riittääkin?

Olen näiden pienten viestien kautta tutustunut jos jonkinlaiseen murmeliin, jota en olisi tullut varmasti muuten edes huomanneeksi. Kirjeeni ovat saaneet pääosin hyvää palautetta. Edes frendini Sira, joka tavallisesti ei meikäläisen kirjeenvaihdosta oikein välitä, on ryhtynyt laatimaan minulle vastauksia.
  

(Kuvassa minä itse teossa vakiopaikallani)

16.7.2008

Jahtimakkaran tilastointi



Eräänä iltana tätä hajutonta päiväkirjaa naputellessa meitsi liittyä päräytti myös kotimaisen blogilista.fi -palvelun käyttäjäksi. Koska tilastointi, listasijoitukset ja muu virtuaalinen kilpailu on meitsille melko toissijaista puuhastelua (tämä nakki viuhuu vaan kunnonmetsikössä ja etsii hajuja ja mieluiten kaverin kanssa kilpaillen), kävin nyt sadepäivän kunniaksi ensimmäistä kertaa kuikkimassa mitä tämä palvelu oikein sisältää.

Kun lähestyin asiaa hakukonepalvelun kautta, niin blogilista.fi oli tuloksissa ansiokkaasti toisena. Hau! Hyvältä näyttää!

Hassua ja outoa oli kuitenkin se, että tulokseksi tuli palvelun oma avainsanalista, jossa meitsin päivyriä ei näkynyt lainkaan! Ja kun tein haun blogilista.fi:n hakemistoon, niin sain saman tuloksen. Mitäkummaa!? Hau! Pitäisikö minun vaihtaa päiväkirjani nimeä? Mikä ihmeen avainsanalista se tämmöinen on, kun ei näy? Vai olinko popsinut happamia papanoita kun naputtelin avainsanoja päiväkirjaa palveluun rekisteröidessäni?
Tämän jälkeen tassuttelin saman taikasanan blogilista.fi:n omaan hakukoneeseen, sain tuloksen jossa tietoni näkyivät. Olin siis olemassa keinotekoisestikin!

Siirryin tämän helpottavan tiedon jälkeen tutkimaan omia tietojani. Ensimmäisenä kiinnitin huomiota blogilista.fi:n hakutuloksessa sen kuvaukseen. Mikä ihmeen kahdeksankiloa! Olen kyllä päivittänyt päiväkirjani etusivulle joka gramman ajoillaan - meitsi on painanut yhdeksän kiloa jo kuukausikaupalla! Tämän lisäksi pikkuinen kuva on ikivanha, vanhasta jutusta. Kuten tiedot viimeisimmistä kirjoituksistanikin. Ja blogilista.fi on muka päivittänyt tiedot blogistani alle kolme tuntia sitten?!

Poronpapanat sanon minä. Aloitin selvittämään asiaa suu vaahdossa. Olivatko avainsanat vääriä? Eikö blogilista.fi osaakaan hakea tietoja blogistani jonne näitä haukkujani jupisen - täytyykö nämä tiedot sittenkin itse päivittää, tännekin? Kotiväkeni karvaisin höpisi vieressä jotain Web 2.0 -tekniikoiden puuttumisesta. Oli tainnut jäädä punainen aamupapana ottamatta...

Hetken kulttua asiat selvisivät - meitsin täytyy siis päivittää blogilista.fi:in tiedot ja ilmeisesti harkita ihmiseni mainitsemien, mystisten SEO-hommien aloittamista (em. mukaan vanhemmat ihmiset viittaavat tällä sanalla vanhoihin "huoltoasemiin" (mitä ihmettä ne nyt sitten ovatkaan), ja nuoremmat näihin päiväkirjoihin. Ota tästä nyt selvää.

Piti siis pyytää kotiväkeä auttamaan, omat tassuni eivät oikein riittäneet tämmöisiin päivyrin huoltohommiin. Hetken virittelyn jälkeen oli jälkimaun aika.

Karvaisempi puolisko kotiväestäni selitti namupalojen (kananlastut ovat nyt pop!) kanssa seuraavasti: "Blogilista.fi -palvelun helppokäyttöisyys ja käyttäjäystävällisyys olivat kohtalaista tasoa". Itse kyllä tykännyt että palvelulla haetaan erikseen sekä avainsanoja että kaikkea sisältöä - miksi nämä eivät ole yhdistettyjä palveluja?. Lisäksi ihmiseni kommentoi, että "automatiikan kanssa palvelun laatu on vähän niin ja näin".
Tämä nakki sai näkyvyyttä vasta itse sivuja viriteltyään. Arvosteluksi annan tämän vuoksi kymmenestä jäniksenkorvasta kuusi ja puoli. Lisää automatiikkaa! Lisää namupaloja tähänkin palveluun!

Mainittakoon kuitenkin että tästä palvelusta löytyi eräs erittäin miellyttävä asia: Päiväkirjallani on jo kokonaiset kolme tilaajaa! Epäilen kyllä että nämä lukijat ovat molemmat ihmiseni ja lisäksi heistä sen pitkähiuksisen emo (se, joka ainoana ihmisenä maailmassa tiputtelee minulle herkkupaloja siitä kylmästä valkoisesta ja paksuovisesta kaapista, joka tuntuu löytyvän jokaisesta kodistani).

5.7.2008

Pro mäyräkoirien maahanmuutto


Voisiko joku ottaa vaaliteemakseen mäyräkoirien maahanmuuton helpottamisen? Rajojen takana asuu varmasti miljoonittain hyväverisiä nakkuja, jotka haluaisivat tulla kisuamaan meitsin kanssa vaikkapa Pudasjärvelle! Voisiko joku paikallinen seurakunta ottaa suojiinsa ne sesset, jotka saapuvat Suomeen ilman virallista pakolaisstatusta? Virossakin olisi liuta lajitovereita odottamassa rakastavaa kotia, miksi kukaan ei tee mitään? Entäpä jos adoptoisin itselleni sisaruksen? Mitenhän se onnistuisi? Taidanpa ottaa yhteyttä lähimpään eläinsuojeluyhdistykseen.

(Kuvassa minä ja maahanmuuttajaystäväni Dora)