(Kuva istunnostani. Huomaa jäykistynyt niska.)
22.8.2008
Lyhytterapiaa ja omantunnontuskia
En mielestäni ole erityisen kiinnostunut ihmislaumani tavaroista. En, vaikka ne joskus lojuvatkin houkuttelevasti pitkin lattioita. Mistään lihatiskistä kun ei sentään ole kysymys, ei. Päättivät sitten kuitenkin, että tarvitsen vähintään ratkaisukeskeistä lyhytterapiaa päästäkseni eroon omantunnontuskista, jollaisia aamutossujen (ja ehkä myös Seattle SuperSonicsin tennareiden) syöminen aiheuttaa. Kysynpä vaan, että kenellä niitä omantunnontuskia olikaan? Olisivat laittaneet kystä kyllä, niin ei tarvitsisi minunkaan hikisiä kenkiä jyrsiä. Terapiamuoto oli kuitenkin mielenkiintoinen. Tuijota siinä sitten tossujen kuvaa. Kenellä syttyi lamppu?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
:DD Voi ei!
Voisipa tuossa jokukerta haistella kun käyn pyörähtää Helsingissä ;)
t. Noro
ainiin ja muuten, älä tee huussiretkiä sitä ennen ;D ihmisen nenä ei oikeen tykkää samoista aromeista kun teidän koirien kuonot :)
t.Noro
Tervetulloo vaan, Noro! Ota mukaan paketti nakkeja, jooko.
Lähetä kommentti